BODYPUMPin jälkeinen osittainen auringonpimennys

Eilen aamulla lähikaupunki Mountain Viewn kuntosalilla oli hiljaista. Parkkipaikalla olin jo ihmetellyt, miten ulko-ovien läheisyydessä oli niin monta tyhjää parkkipaikkaa vapaana. (Porukka täällä pyrkii pysäköimään autonsa mahdollisimman lähelle kuntosalin sisäänkäyntiä, ettei vahingossakaan tarvitse ottaa ylimääräisiä askelia.) Kuntosalilaitteet häämöttivät tyhjyyttään.

Olin liikenteen takia (hitsin aamuruuhkat!) ryhmäliikuntasalissa hitusen myöhemmin kuin tavallisesti, eikä siellä silti ollut kuin kolme ihmistä odottamassa. Yleensä maanantaiaamun 9:30am bodypump-tunnillani on noin 25-30 ihmistä, mutta eilen sinne saapui vain kourallinen, olisiko ollut 10 ihmistä.

En koskaan aloita tuntia kysymällä, missähän kaikki ovat, oli tunnillani käynyt millainen kato tahansa, mutta eilen oli ihan pakko sanoa ääneen: "Is everyone watching the sun?" Sitten piti vähän kehua paikalla olijoita siitä, että he olivat päättäneet hoitaa treeninsä juuri silloin ja vielä vähän naureskella perään: "This is California. You can see the sun every day. Though don't look at it!"

Eilen USA:ssa vallitsi Eclipse Dayn villitys: täällä odotettiin ja hehkutettiin auringonpimennystä. Minä olen aina kohtalaisen pihalla erinäisistä luonnon ilmiöistä (tuntuu, että kuun ja auringonkin kanssa täällä on ollut kaikenlaisia pieniä ja isoja ilmiöitä, joita porukka on mennyt katsomaan jonnekin), ja tästäkin auringonpimennyksestä kuulin vasta muutama päivä sitten. Ihmettelin, miksi moni tuntuu some-päivitysten perusteella pakkaavan kamoja autoon ja suuntaavaan kohti kansallispuistoja ja muita.

Täydellinen auringonpimennys näkyi eilen Yhdysvalloissa vain muutamassa osavaltiossa ja vain tietyissä paikoissa. Minä luulin, ettei täällä Piilaakson alueella näy ilmiöstä oikein mitään. En ole kiinnittänyt uutisointiin paljon huomiota ja olen missannut kaikki lasienmyyntivillitykset (missähän mieleni on majaillut...?). Eilen aamulla koinkin siis ihmetyksen, kun tajusin, että ai jaa... täältä meiltäkin siis näkee pimennyksestä jotain?

Kukaan ei ollut kuntosalilla, eivätkä monet olleet bodypumppaamassa, koska kaikki olivat jossain ulkona tuijottamassa taivaalle. Pimennys näkyi täällä vain osittaisena, mutta silti. Hetken minulla oli tuntini alussa sellainen olo, että missaankohan nyt jotain. Mutta mitäs siinä oli tehtävissä, tuntini oli juuri pimennyksen aikaan ja porukkaa paikalla jumpattavana.

Pääsin hauis-biisiin saakka, kunnes ensimmäinen osallistuja lähti lasiensa kanssa. Me muut naureskelimme siinä sitten hieman. Hän palasi hetken kuluttua, ilmoitti, että me missaamme "chance of a lifetime" ja palasi pumpin pariin. Ennen seuraavaa biisiä ilmoitin, että kuka tahansa halukas saa lähteä katsomaan. Yksi lähti, lainaten laseja siltä ensimmäiseltä lähteneeltä. Hetken kuluttua hänkin palasi. Sitten nämä kaksi lähtivät kohta uudelleen, heidän mukaansa taisi liittyä kolmas ja neljäs. Tässä vaiheessa olin jo monesti todennut kappaleiden aikana, että menkää ihmiset ihmeessä, mutta kukaan muu ei lähtenyt.

Ensimmäinen osallistuja palasi lopulta toistamiseen. "Hanna, you will HAVE TO go and see. You will not get another chance in your life!" hän ilmoitti kovaan ääneen, yli kaikuvan musiikin.

Vedin venyttelyt kunnialla loppuun, joskin hiukan tavallista pikaisemmin, nappasin mukaani pari muuta tunnollista osallistujaa ja lähdimme ulos katsomaan.

Tältä aurinko näytti. Kuva otettu katsomatta aurinkoon, koska minä, toisin kuin eräät nimeltämainitsemattomat tämän maan keulakasvot, oikeasti välitän silmistäni. Kuten tästä näkyy, mitään ei siis ollut nähtävillä ilman niitä laseja - eikä todellakaan tullut yhtään hämärää osittaisen pimennyksen kanssa, haha. (Tuo kuuheijastus on kyllä mielenkiintoinen tässä kuvassa...) Jos en olisi tiennyt, en olisi tiennyt mitään olevan käynnissä. Koko loppupäivän oli tosin sumuisempaa kuin yleensä, ilmeisesti sumu johtui pimennyksestä. 

Ja sitten katseltiin.

Olihan se ihan mielenkiintoinen kokemus tuijottaa taivaalle kertakäyttölasien kanssa. Pimennys täällä oli vain osittainen, joten kovin kummoinen näky se ei kyllä ollut. Ehkä jos sitä olisi tuijottanut koko sen ajan, kun ilmiö oli käynnissä, olisi voinut olla hienompi. Vaikea sanoa.

Tältä näytti osittainen auringonpimennys. Osallistujani on ottanut tämän kuvan kännykällä lasien läpi. Oli kyllä vähän hämmentävää nähdä tavallinen aurinkoinen päivä ja sitten katsoa aurinkoa lasien kanssa ja nähdä tämä. Sinä aikana, kun olimme pihalla, tämä puolikuun muotoinen alue muutti kokoaan ja muotoaan hiukan. 

Täytyy taas todeta, että amerikkalaiset - tai tässä tapauksessa aksenteista päätellen amerikkalaistuneet maahanmuuttajat, vaikka eroa on kyllä vaikea tehdä - saavat kyllä elämästä kaiken ilon irti. Osallistujani olivat aivan huumassa tästä ilmiöstä, ja tarttuipa fiilis vähän minuunkin lopulta. Osittainen pimennys tai ei, olihan kyseessä aika ainutkertainen tilaisuus. Sitä paitsi hetki loi myös yhteenkuuluvuutta minun ja osallistujieni välille, ja sellainen on aina hyväksi. Onneksi sillä yhdellä osallistujallani oli ne lasit mukana. Mieheni ei esimerkiksi nähnyt mitään, vaikka oli ulkona pimennyksen aikaan, sillä hänellä ei ollut laseja.

Oli siis vähän erilainen bodypump-tunnin lopetus tällä kertaa. Seuraavaa kertaa ei sitten ilmeisesti ihan heti tulekaan tässä elämässä....?