Lauantai SF:ssa paikallisen nörtin kanssa

Mielenkiintoinen lauantai takana! Miehen kollega Suomesta on täällä työmatkalla, ja hän halusi San Franciscoon katselemaan, joten lähdimme mukaan. Oppaaksemme tuli paikallinen kolmekymppinen Piilaakson nörtti - tai siis San Franciscon nörtti. San Franciscohan ei kuulu Piilaaksoon.

Minua valistettiin, että kyseessä on ihan "kuuluisakin" (heittomerkeille selitys kohta) nörtti. En viitsi kertoa, mistä firmasta, eikä se tieto kyllä mitään mielenkiintoista olekaan, koska kukaan ei-itse-it-alan-nörtti ei ole koskaan varmasti kuullutkaan siitä (minä en ainakaan ollut). :D Kyseessä on siis nimenomaan "kuuluisa" eli kuuluisa vain tietyissä piireissä. Kysyinkin mieheltä, onko kyseessä "kunnon nörttinörtti". Mies ei ymmärtänyt kysymystä. Kun kyseessä ei ole Google eikä Facebook tai joku Twitter, tavalliselle tallaajalle nämä muut nörtit eivät merkkaa mitään, haha. Jotain kait kertonee kuitenkin se, että ko. kaveri asuu San Franciscossa Union Squaren kulmilla, missä eivät ihan kaikki halukkaat pystyisi asumaan.

Saimme heti keskipäivästä muistutuksen siitä, että jenkeille aikakäsitys voi olla aika joustava. Oppaamme ilmestyi paikalle melkein puoli tuntia myöhässä sovitusta ajasta. Ja hän tuli noin parin korttelin päästä, kun me olimme ajaneet lauantaiaamupäivän ruuhkassa San Josesta ja olimme ajoissa paikalla. Jenkki ei myöskään etukäteen ilmoita olevansa myöhässä. Selitys kuitenkin annettiin. Oli pitkä aamu takana, koska takana oli "freakin' drinkin' night". Ja sitten oli tietty darra.

Union Square Macy'sin ikkunasta kuvattuna.

San franciscolaiset ovat ilmeisen hulluja kuskeja. Tai tämä ainakin oli. Huh mitä menoa! Jokaisesta pienestä välistä piti tunkea ja hirveää vauhtia. Ajotapa oli äärimmäisen epäekologinen: kaikkia parinkymmenen metrin matkoja varten piti kiihdyttää auto niin järkyttävään vauhtiin, että takapenkillä tuli sellainen "sydän kurkussa vuoristoradan vauhdissa" -olo ja sitten taas punaisia valoja varten piti tehdä äkkijarrutus. Miehen työkaveri oli vitsillään sitä mieltä, että tällainen tapa on ainoa oikea tapa ajaa sen luokan autoa, mutta minä luulin vähintään kuolevani. Sitä paitsi täällä monet ajavat näin, oli alla oleva auto mikä tahanssa. Hullua.

Puhumattakaan tavasta ajaa niitä San Franciscon mäkiä! On muuten aivan turha lähteä sinne huvipuistoon vuoristorataan, kun voi mennä ajamaan jyrkkiä mäkiä ylös ja alas SF:oon (ja ne mäet ovat oikeasti jyrkkiä!). Ja oikea tapa ajaa nämä mäet turistien kanssa? Tietenkin samalla tavalla kuin menisit vuoristorataankin. Eli kova vauhti alas ja kädet ylös! Siis oikeasti - myös autoa ajava nosti kädet ylös. Älä kokeile tätä itse kotona. Vähän pelotti. Kyseessä oli kyllä jokin kummallinen, ehkä laiskoille ihmisille tehty auto, joka mukamas ohjaa itse itseään tai jotain muuta käsittämätöntä. :D

Näkymät jyrkkien mäkien päältä ovat upeat. Taustalla Alcatrazin saari.

Autoa myös ajetaan täällä ikkunat (ja kattoluukku, jos sellainen on) auki ja musiikki täysillä. Tätä tyyliä näkyy hirveän paljon. Sitten kruisaillaan niin, että kaikki kävelijät ja kanssaliikkujat parinkin korttelin päässä kuulevat, mitä musiikkia kuunnellaan. Hirveän pretentious. ;) Meillä soi tänään mm. trancepop ja ooppera, koska kaikki itseään kunnioittavat ihmiset ovat San Franciscossa selkeästi tosi monipuolisia.

Meidän kuskimme muuten puhui liikenteelle. "Excuse me, traffic. Go home, you're drunk!" Tarvii selvästi ottaa aika rennosti se SF:n liikenne, joka minun mielestäni on ainakin minimaalinen pelottava kaaos. En aio ikimaailmassa varmaan uskaltaa ajamaan siihen kaupunkiin.

SF:n perusnähtävyydet eivät minua ja miestä kauheasti kiinnostaneet, koska ne on jo nähty, mutta paikallisen oppaan kanssa oli älyttömän hauskaa ja kiintoisaa. Hän kertoili meille mm. Lyftistä ja Uberista, jotka ovat ikään kuin epävirallisia takseja. Niiden autoja näkyy täällä päin aika paljon. Kyseessä ovat tavallisten ihmisten ajamat autot, jotka tarjoavat kyytejä ilman virallista maksua. Eli maksu perustuu vapaaehtoisuuteen. Näitä firmoja varten on tietysti omat mobile appit. Sekä kuskeille että kyytiläisille annetaan arvosteluja, joiden perusteella voi valikoita, kenen kyytiin haluaa.

Financial Districtillä.

Kuulimme myös Twin Peaksilla olevista luksustaloista, joiden haittapuoli on se, että ne sijaitsevat isojen kännykkämastojen alla. Ja näiden mastojenhan sanotaan aiheuttavan kaikenmaailman säteilyä. Loistavat näkymät siis rikkailla, mutta säteilyn kanssa? Saimme infoa myös siitä, missä päin San Franciscoa varmasti törmää huumeidenkäyttäjiin. Crack headien kotialuetta on esimerkiksi varsinkin iltaisin Civic Center -alue, jossa sijaitsee mm. oopperatalo. Olin jo aiemminkin kuullut siitä, miten kiva on mennä oopperaan tai balettiin, kun autosta ei kadulla uskalla suurin piirtein astua ulos.

Söimme tänään ehdottomasti elämämme parhaat sandwichit. Näitä blow your mind away -leipiä sai paikasta nimeltä Ike's Place, joka sijaitsi Castro-alueella. Kyseisiä paikkoja löytyy ainakin täältä Pohjois-Kaliforniasta muualtakin. Jonottaa sai noin puolisen tuntia ennen kuin pääsi tiskille, mutta leipä oli ehdottomasti odottamisen arvoista, vaikka olikin sellaista fast foodia. Voi hyvä luoja oli hyvää! Siis jotkut subwayt ja togo'sit ovat ihan vitsejä tällaiseen verrattuna. Ike's Placesta sai myös mm. kaneli-, pekaanipähkinä- ja suklaacolia. Suklaacola oli ehdottomasti parhainta noista kolmesta mausta.

Parhaat sandwichit iknä löydät täältä!

Leipämme söimme tänään erikoisen lämmittävässä San Franciscon auringossa kadulla jonkun castrolaisen kodin portaiden edessä seisten. Makuelämystä säesti vastapäisen kahvilan livemusiikki, josta ihmiset nauttivat esimerkiksi kadulla tanssien. Jos johonkin viime kesän lomareissulla San Franciscossa ihastuin, niin ehdottomasti Castroon! Castrohan on historiallinen homoseksuaalien asuinalue, ja meinki siellä on edelleen todella värikästä. Tosin SF:ssa kaikkialla on aika värikästä.

Nythän on vielä kaiken lisäksi Pride-viikonloppu. SF:ssa on huomenna (tai siis tänään) sunnuntaina paraati. Pride näkyi kaupungissa vahvasti, ja vaikka Castro on normaalistikin täynnä sateenkaarilippuja, meno oli nyt potenssiin miljoona. Kun ajoimme Castron pääkadulle, oppaammekin ilmoitti, että "Hello world!".

Ehkä päivän paras hetki oli se, kun nörttien piti vähän saada näyttää ja saada nähdä, minkälaisia ominaisuuksia päivämme kulkuvälineessä oli. Kuskimme sitten siinä liikenteessä laittoi auton soittamaan automerkin omalle personal assistantille. Parin piippauksen jälkeen puheluun vastasi oi-niin-kohtelias mies. Oppaamme sitten kertoi assistentille olevansa ulkopaikkakuntalaisten kanssa liikenteessä ja pyysi San Franciscon top-nähtävyydet. Personal assistant teki työtä käskettyä ja luetteli sieltä sitten parhaat nähtävyydet, jotka minäkin tietenkin olisin osannut kertoa. Sieltä olisi tullut aukioloajat ja kaikki. Puhelun lopuksi info luvattiin lähettää vielä joko meilitse tai tekstarilla. Voi elämä, mikä ominaisuus! Kuulemma aika kelpo väline, jos on vaikka matkan päällä ja tarvitsee hotellihuonevarauksen (assistentti hoitaa varauksen) tai vaikkapa liput konserttiin (assistentti hoitaa). Eihän täällä autoa ajaessa voi itse näitä juttuja tehdä! Paitsi että jenkit tekevät kyllä kaikkea mahdollista samalla, kun ajavat. Otti se meidänkin kuski valokuvia siinä ajaessaan.

Twitterin konttori.

Mies mainitsi tuossa, että meidänkin BMW:hen saisi tuollaisen kuuman linjan assistentille, jos siitä maksaisi. Pakko saada!! :D

Parkkeeraus SF:ssä on muuten kamalaa. Me käytimme tänään ikuisuuksia aikaa katupaikkojen hakemiseen. Parkkitalojakin on paljon, ja niissä sitten tungetaan auto ihan mihin tahansa väliin, jos se siihen vain suinkin mahtuu. Kuten vaikka näin:

Miehen kollegan vuokra-auto päiväparkissa lepäämässä.

Ja eihän tämä ollut edes lähellä. Peruutus poiskin sujui ongelmitta miehen kollegalta.

Me arvomme täällä nyt miehen kanssa sitä, jaksaisiko vajaan 8 tunnin päästä lähteä taas San Franciscoon katsomaan sitä Pride-kulkuetta. En ole ikinä Pridea nähnyt, ja jotenkin tuntuu, että jos sellaisen jossain haluaisi nähdä, niin San Francisco olisi siihen juuri oikea paikka. Harmi vain, että pitäisi ehtiä nukkumaankin. Ja liikenne on varmasti megalomaaninen kaaos pelipaikoilla huomenna.

Minun piti muuten tehdä kuvapostauksia San Franciscosta jo silloin, kun kävimme miehen äidin ja siskon kanssa nähtävyyksillä. Enpäs tehnyt. Ehkä joskus saan vielä niitä(kin) aikaiseksi.