tiistai 5. toukokuuta 2015

CPR/AED

Vähän aikaa sitten otsikossa olevat termit eivät olisi sanoneet minulle oikein mitään. CPR:n olen kuullut, mutta en löytänyt mieleni sisältä sitä, mitä se tarkoittaa. Kyseessä on tietenkin elvytys, Cardio Pulmonary Resuscitation. Ja AED on tietenkin automaattinen defibrillaattori, jonka AED-lyhennystä käytetään Suomessakin, mutta eipä mieleni herännyt siitäkään.

Nyt nämä termit olivat ajankohtaisia, sillä minun piti mennä elvytyskurssille. Jos halajan töihin vetämään tunteja kuntosaliketjuun, minun pitää osata tarvittaessa elvyttää. CPR/AED-kortti on edellytys. En ole koskaan elämässäni käynyt elvytyskurssilla. Toisaalta eipä sellaisista olisi ollut hyötyäkään, kun nuo ohjeet muuttuvat koko ajan. Mutta kaikenlaista uutta tämä elämä Amerikassa kuitenkin näköjään tuo eteen.

Onneksi elvytyskursseja on runsaasti tarjolla. Täysin ilmaista en löytänyt, mutta löysin paikallisen urheilukauppaketjun järjestämät kurssit, joihin päästäkseen tarvii maksaa vain $15 lahjoitus, joka menee jollekin järjestölle. Kauppa järjestää kursseja säännöllisesti, mutta ei mitenkään ihan kamalan usein. Kurssille mahtui 10 ihmistä. Luin kaupan nettisivuilta ja epäilin kurssin olevan todella suosittu, sillä sen hinta on tuo $15, kun muiden vastaavien kurssien hinnat ovat vähintään $40. Ilmoittautuminen kurssille alkoi yhtenä aamuna klo 7. Herätyskelloni ei muuten ihan joka aamu soikaan enää ennen seiskaa... Mutta onneksi nyt soi. Sain lipun heti, kun ilmoittautuminen aukesi. Klo 7.04 päivitin sivun ja kurssi oli myyty loppuun. 10 paikkaa meni siis sujauksessa.

Kurssi oli maanantaina ja kesti kolmisen tuntia. Suurin osa ajasta meni erinäisten videoiden katsomiseen. Videoissa väännettiin asioita rautalangasta ja ihmiset ylinäyttelivät, ja minua alkoi vähän ärsyttää. En tiedä, miten naurettavia Suomessa elvytyskursseilla näytettävät videot ovat, mutta nuo olivat kyllä vähän huvittavia. Esimerkiksi kun haluttiin tehdä selväksi, ettei saa mennä elvyttämään, jos paikka ei ole itselle turvallinen, vaarallinen tilanne demonstroitiin siten, että elvytystä tarvitseva ihminen oli verstaassa ja hänen yläpuolellaan oli jokin pyörivä sirkkeli.

Ja koska ollaan Yhdysvalloissa, yksi videopätkä oli kokonaan omistettu oikeusjutuille. Opin, että täällä on laki nimeltä Good Samaritan Law, joka suojelee ulkopuolista auttajaa mahdollisia oikeuskanteita vastaan (vastaava laki on toki varmaan Suomessakin). Laissa on osavaltiokohtaisia eroja, enkä nyt tiedä siitä tarkemmin. Mutta Yhdysvalloissa ei ole ollut yhtäkään onnistunutta oikeusjuttua vapaaehtoista elvyttäjää vastaan. Täytyy myöntää, että minun mielessäni on jo käynyt kauhukuva siitä, miten joku saa sydänkohtauksen jollain tunnillani ja kuolee ja miten olen seuraavaksi taistelemassa jotain isoa oikeusjuttua vastaan...

En ole perehtynyt elvytysasioihin Suomessa, mutta siellähän on se, että jokaisen on autettava omien kykyjensä mukaan. Maallikollehan riittää se, että soittaa ambulanssin, eikä ole pakko elvyttää, vaikka ehkä osaisikin. Eihän? Olisi mielenkiintoista tietää, miten Suomen elvytyskursseilla otetaan kantaa tähän asiaan. Sillä täällä nimittäin korostettiin ja monta kertaa, että pakko ei ole elvyttää, jos ei halua. Myös erilaisia suojavälineitä (kumihanskoista käsidesiin ja elvytysmaskiin) käytiin lävitse niin perusteellisesti, että oli jotenkin aika amerikkalaisen oloista, vaikka tärkeitähän nuo suojajutut ovat oman turvallisuuden takia.

Käytännön harjoitteluosuus kurssilla kesti ehkä tunnin verran, ei ihan sitäkään. Olisi muuten voinut joskus opetella nämä paikalliset mittayksiköt, niin olisi tiennyt vähän selvemmin, kuinka syvälle kuuluu painaa silloin, jos painetaan vaikkapa 2 tuumaa tai 1/3 tuumaa. Onneksi olin juuri edellisenä päivänä mitannut pinnini pituuden tuumissa (jotta saatoin tilata uusia samankokoisia), joten muistin, kuinka paljon on kaksi tuumaa.

Lopuksi kurssilla oli vielä kirjallinen koe. Kuulostaa pelottavalta, mutta tämä koekin oli aika huvittava. Vähän niin kuin DMV:n ajokortin kirjallinen koe. Monivalintakysymyksiä, joissa osa vastausvaihtoehdoista oli välillä niin pöllöjä, että saa olla aika höhlä, jos ei tajua oikeaa vastausta jo pelkällä maalaisjärjellä. Muutama kysymys oli sellainen, että oikeasti oli pitänyt kuunnella tai lukea pöydällä olevasta vihkosesta. Kokeesta piti saada 100% oikein. Mutta jos oli vääriä vastauksia, kurssin vetäjä merkkasi ne ja sitten sai mennä uudestaan miettimään. :D Aikamoinen 100% oikein siis... Minun ei onneksi tarvinnut jäädä miettimään mitään toista kertaa. Muutamakin joutui.
Mutta nyt on siis elvytyskortti taskussa. Enää puuttuisi se Les Millsin sertifikaatio. Tai no, itse asiassa en ole ihan varma, pitääkö minun käydä myös ensiapukurssi, sillä First Aid ei sisältynyt tähän kurssiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti