Oho, oli Suomen itsenäisyyspäivä

Suomen itsenäisyyspäivä meni meiltä tänä vuonna aivan ohi, koska oli arkipäivä. Aiemmat kaksi vuotta ovat osuneet viikonloppuun, jolloin on ollut helppo virittäytyä tunnelmaan: aamulla auki Yle Areena, josta tulee sopivasti Linnan juhlien kättely valaisemaan aamupalahetkeä. Viime vuonna joimme ihan skumppaa heti aamusta, joten olimme oikein juhlatunnelmassa.

Olin pettynyt tänä vuonna tajutessani itsenäisyyspäivän osuvan arkipäivään, kun me olemme molemmat aamusta töissä. Olen katsonut Linnan juhlia aina, mutta se kuuluu mielestäni siihen sarjaan ohjelmia, jotka pitää katsoa livenä tai muuten hommassa ei ole enää mitään järkeä. En siis osaa nyt jälkikäteen katsoa mitään koosteita; tunnelma ei vain olisi enää aito. Eikä meillä loppujen lopuksi olisi ollut edes aikaa huomioida päivää mitenkään erikoisesti: minä olen ollut koko päivän kiireinen, samaten mieheni on töissä koko päivän ja työpäivän jälkeen joutuu hoitamaan vielä muita asioita.

Törmäsin netissä tällaiseen söpöön kuvaan. Kuva otettu täältä. 

Itsenäisyyspäivän juhlinnan missaaminen on tylsää ainakin kahdesta eri syystä. Ensinnäkin ulkomailla asuessa kaikki kotimaahan liittyvät juhlat ja asiat tuntuvat entistä tärkeämmiltä. Ne toimivat tärkeänä linkkinä kotimaan touhuihin. Kotimaalla on tietenkin myös aivan erilainen asema, kun asuu itse jossain muualla: harvemmin Turussa asuessa mietin Suomea sen erityisemmin, siinähän se oli läsnä ja itsestäänselvyytenä, mutta täällä asuessa Suomella on hyvin tärkeä sija omissa ajatuksissa.

Toiseksi juhlimisen missaaminen on ikävää siksi, että itsenäisyyspäivä on niitä harvoja suomalaisia juhlia, joita me tähän mennessä olemme muistaneet ja viettäneet edes jotenkin ulkomailla asuessa. Vappua, juhannusta tai pääsiäistä emme ole huomioineet yhtä kavereiden kanssa pidettyä vappupäivällistä lukuunottamatta. Jos itsenäisyyspäiväkin alkaa jäämään taka-alalle, siinä menee sitten sekin. Kun täällä Piilaaksossa nyt on Kiitospäiviäkin vietetty jo parikin vähän kuin vain ajautumalla, olisi oman kotimaan itselle tärkeät juhlat kiva ja tärkeä pitää rinnalla.

Kun ensimmäisen ja toisen syyn kiteyttää yhteen, pitää vain todeta, että suomalainen juhlapäivä saa korostuneemman aseman ulkomailla asuessa. Enhän minä Suomessa asuessa koskaan juhlinut itsenäisyyspäivää muuta kuin vain töllöttämällä telkkarista niitä Linnan juhlia. Nyt tämän juhlan merkitys itselleni on kasvanut ja siksi juhlan "unohtaminen" tuntuu paljon ikävämmältä kuin se Suomessa tuntuisi. Tuntuu vähän siltä kuin pettäisi omaa kotimaataan. Anteeksi, Suomi, etten juhlinut sinua ja itsenäisyyttäsi tänään! Onneksi kotimaa on kuitenkin ollut ajatuksissani koko päivän, ihan niin paljon, että piti kirjoittaa tämäkin teksti ja saada se julki.

Ehkä ensi vuonna sitten taas muistetaan enemmän, kun silloin on iso merkkivuosi. Tosin silloinkin on taas arkipäivä. Taitaa mennä useampi vuosi ennen kuin bileet osuvat viikonloppuun. Ulkosuomalaisella ei ole helppoa siis. Ehkä töistä pitää alkaa ottaa vapaata...

Mites muut ulkosuomalaiset ovat muistaneet itsenäisyyspäivän? Onko sitä juhlittu silloin, kun itsellä on aikaa, vai jätetty vähän huomioimatta arjen kiireen keskellä? Kokeeko kukaan muu tunnetta siitä, että pettää omaa kotimaataan, jos juhlaa ei huomioi...?